Pilluun pano suomi tunteet

pilluun pano suomi tunteet

Kasvatuksessani otettiin huomioon, että pitää ajatella muitakin kuin vaan itseään. En havainnut kohtaamillani pettäjillä tunnontuskia paljoa, hyvin nukkuivat yönsä. Voi olla sisäistä sotaa vaikka kuinka, mutta hurmaavinta on langeta kiusaukseen. Se on huumaa kaikki aistit ja tarve yhtyä toiseen kestämätön. Omatunto ei kolkuta tässä vaiheessa yhtään..

Julmaksi se muuttuu vasta silloin, kun oma perhe hylätään kylmästi. Ihmiset voi tehdä kaikkea pahaa, mutta jos tässäkään vaiheessa ei läheisien tuska kosketa, eikä jperheensä jättäjällä ole mitään tunteita entistä kohtaa, on harmaa muille sysintä mustaa. Pettureilla on toisensa, eikä heitä tarvitse sääliä tai ymmärtää. Älykkäämpi olisi ymmärtänyt, että ihastus menee ohi. Se jolla on aitoa rakkautta lähimmäisiä kohtaan heräisi mäkemään mitä pahaa aiheuttaa.

Kakkoset ymmärtyäisivät miten loisivat toisen suhteessa ja imevät toisen parisuhteen kuiviin. Selainen ihminen jolta ei ole rikottu perhettä, viety kotia, tuhottu unelmaa, tikottu mahdollisuus hoitaa lastaan lähellään ei voi ymmärtää mitä pahaa aiheuttaa, jollei ole terveellä itsetunnolla varustettu ja tarvitse kakkosena saamaansa epätervettä huomiota osakseen.

Haluaisitko sinä sitten ihan aidosti edelleen olla miehen kanssa, joka ei halunnut olla sinun kanssasi? Et asetu petturiksi, mutta uhriksi kylläkin ja vahvasti.

Unohdat, että ihminen voi vaikuttaa suurestikin omaan elämäänsä. Sinä olet valinnut katkeruuden ja vihan. Niin vahingoitat varmimmin vain itseäsi. Ja joka ei joka ei halua olla sinunkaan kanssasi pitemmän päälle. Sinä et menetä mitään arvokasta, olet saanut hetken jurmaa ja härppinyt toisen liiton pilalle. Juuri sinun osallisuutesi teki sen mahdolliseksi. Saasta ei ole rakkautta vaikka siltä voi vaikuttaa.

Mene sinä vaan Intiaan seisomaan päälläsi. Oikeassa elämässä on iin, että vihan tunne on oikea ja tarpeellinen kanava, eikä se suinkaan vahingoita, vaan parantaa! Missä roolissa kysyt vaiko teoriassa? Yleisellä tasolla sekä mietin myös sitä mitä itse olen joutunut käymään läpi kun rakastuin varattuna.

Raastavaa myös muille kuin petetylle. Olisiko niin, että puoli ja puolustettavat arvot pitäisi valita heti eikä kolmen vuoden kuluttua. Pahinta ajan kuluessa on tietämättömyys, elämä ilman päämäärää, valehtelu ja oman elämän syönti sisältä päin. Seksi on pettämistä; Se on selvä. Tämä on pettämisen lievin muoto mielestäni jos se on vain sitä itseään eli lähinnä tarpeen tyydytystä Paljon monimutkaisempaa on kaikille osapuolille esim. Itse olisin toivonut olevani paljon rohkeampi ja viisaampi omissa tilanteissani.

Seksiä ei ollut aluksi, kaikki eteni hiljalleen eteenpäin. Tein väärin, se on selvä. Vuosia kaiken jälkeen voin sanoa, että eniten kaipaan niitä keskusteluja ja ajatuksen yhteyttä. Elämällä on tarkoituksensa ja kaikella hintansa.

Pettäminen ei tunnu missään. Pettäminen on hauskaa kun on ihastunut. Perheensä jättäminen ei rikoskumppanin kanssa satu yhtään. Koska he ovat sellaisia. Pitäisikö meidän tuntea jotain sympatiaa tai jopa ihastella sellaisia ihmisiä, jotka pettävät toisen ihmisen luottamuksen, valehtelevat ja toimivat puolisonsa selän takana?

Mikä oikeastaan on pointtisi? Ja mitä heIvetin "sisäistä sotaa"!? Sitten olisi parasta hakeutua nopeasti hoitoon. Jos pettäjän omatunto todellakin kolkuttaa, niin se luonnollisesti vain hyvä asia. Kävele mun kengissä No tämähän on kuin yrittäisi selittää sokealle sateenkaaren värejä. Mutta joo, yleisellä tasolla - väärinhän se on. En mä sitä kiellä. Ilmeisen kipeä aihe ettei siitä pysty rakentavasti, saati pettäjän asemaan asettumaan.

Nussiminen kahden petturin kanssa on ilotulitusta. Ei sitä kukaan kiellä, mutta ne pettäjän tunteisiin asettuminen ain niin. Jos mies menee vieraisiin, minäkin samanlailla aina yksi pillu vastaas kaksi pìtkää kypärää.

Kuka enää petturista nauttisi, hyi. Eipä siinä sillon mitään muita selittelyjä tarvitakaan. Ei muuta kun lusikka kauniiseen käteen. Kun ei edes pitäisi pettääkkään. Pettäjän asemaan on aivan helppo asettua - pettämällä. Mutta kun sellainen on raukkamaista ja itsekästä, niin terveet ihmiset eivät halua niin tehdä. Pettäjä on aina väärässä. Onko pienempi "rikos" kokonaisuudessaan jos ei jää kiinni tai jos ei vaan kerro? Siis sen ihmisen, jonka pitäisi olla elämässä se kaikkein tärkein, luottamuksen väärinkäyttäminen ja luottamuksen pettäminen on niin törkeä teko, että siihen pystyvä ihminen on joko täysin itsekäs ja piittaamaton, tunteeton ja vastuuntunnoton pska tai sitten jotenkin mieleltään sairas.

Jälkimmäisessä tapauksessa pitää mennä hoitoon ja tunteet ovat sääliä. Ensimmäisessä tapauksessa joka on se todennäköisin vaihtoehto pettäjän tunteet eivät kiinnosta pätkääkään ennen kuin hän on ottanut vastuun teostaan, tunnustaa olevansa täysi pska, katuu ja yrittää kaikin keinoin korjata tekemänsä virheen.

Uskoton ihminen on yleensä ihan "tavallinen" ihminen, kuka tahansa meistä, ei siis itsekäs, piittaamaton jne. Mutta se mikä on varmaa, hän suhtautuu välinpitämättömästi puolisoonsa ja liittoonsa. Eli hän ON "itsekäs, piittaamaton jne". Eipä tullut pettäjille sympatiaa tälläkään aloituksella. Se on merkki siitä, että jopa tällä palstalla kirjoittelevien suuri enemmistö ymärtää, että toisen ihmisen luottamauksen väärinkäyttäminen, luottamuksen pettäminen, valehteleminen, lupasten rikkomien ja selän takana vehkeily on yksiselitteisesti väärin, eikä sitä voi mitenkään perustella eikä puolustella.

Niinpä pettäjien "sisäiset sodat" ovat itseaiheutettu seuraamus ja herättää yhtä vähän myötätuntoa kuin polttopulloja heitelleen mielenosoittajan joutuminen putkaan. Asia erikseen on yritys ymmärtää sairaanloista käytöstä siinä tarkoituksessa, että siihen voitaisiin ennakolta puuttua. Olisi oikein kiva, jos valehtelu ja kusettaminen saisi tautiluokituksen ja nämä pettäjät voitaisiin todeta mielisairaiksi jo ennen kuin ehtivät perustaa parisuhdetta.

Limerenssi voi ajaa ihmisen petoksen tielle. Ette te sitä ymmärrä, jos ette ole itse kokeneet. En toivoisi limerenssiä sanonnan mukaan pahimmalle vihollisellekaan. Limerenssi tai ei Taasen yksi hienolla ilmaisulla verhottu epätoivoinen yritys puolustaa pettäjää! Petos ei vaan yksinkertaisesti ole puolusteltavissa. Mikä tommonen LIME renssi on ja onko siihen lääke? Lääkkeestä en tiedä, mutta väittävät peiliin katsomisen ja oman peilukuvan tuijottelun, auttavan oireisiin.

Jos huomasit, kommentissani luki "väittävät" , , , , muuta kysyttävää? Siinä kysymyksessä mainittiin jotain säästä. Saattaneehan tuokin jossain määrin paikkansa pitää, lieneekö sillti faktatietoihin pohjautuvaa realiteettiä? Ollako havainnoija vaiko ajattelija vaiko kyseenalaistaja tai sopeutuja vai ihan joku muu person? Viimeistä mittauksesta on jo kyllä aikaa Väitettäessä vastauksen olevan täysin objektiivinen, vailla minkäänlaista subjektiivista influenssia, saattaa kyse olla täysin absurdista mielleyhtymästä, joka yhä hektisemmässä ja eksponentiaalisesti yksilön vapautta lisäävässä yhteiskunnassamme, voi ilmentää tietynlaista moniuloitteista ja syväluotaavaakin, prosessoivaa spesifiointia, vailla realiteettien taakkaa eriyttävää sopeutumisen kirjoa.

Väitettäneen myös, tuon hauskuuden olevan joko suoraan tai kääntäen verrannollinen sen haastavuuteen. Väitettäneen, että Hauskasta voi tulla hauskuus ja tylsästä tylsyys tai päinvastoin.

Ymmärtäminen lienee keskimäärin positiivisempaa kuin ymmärtämättömyys. Hauskuus lienee keskimäärin positiviisempaa kuin tylsyys. Tylsyys ja hauskuus voinevat molemmat olla haastavia. Jos yrittää ja haluaa ymmärtää toista, saattaa se olla haastaavakin, ei ikinä kuitenkaan tylsää.

Vitettäneen myös että, tuo viimeinen lauseesi sisälsi yhden ihmisyyden valopilkahduksista, tässä kyynisyyden, skeptisyyden ja pessimismin täyttämässä todellisuudessa!! Onnittelen puolestani henkilökohtaisesti tuosta johtopäätökseksikin luonnehdittavasta, päätelmä ajatuksestasi!

Uutta päivää kohti ja kaffetta. Täällä lunta satelee hiljalleen ja sanonta, "kevät keikkuen tulevi" nousee väistämättä mieleeni. Teilläkin ne kelit vaihtelee kyllä, meri on meri ja on pitkään grogilasin kylmä.

Viimaa ei voine sanoa vain vilvoittavaksi, jäädyttävä lienee lähempänä totuutta. Ihmetten vaan niitä uskallikkoja, jotka käyvät pilkillä pitkälle kevääseen. Ylempänä lapissa tilanne on toinen ja jäätä riittää. Onko rautua piisannut teidän pöytään asti?

Väittävät, että joissain tapauksissa noiden pilkkiväen keskuudessa uskallus ja rohkeus vaihtuu tyhmänrohkeudeksikin. Kalaruoat useimmiten loistavat poissaolollaan ruokapöydässämme. Vaan miten on asianlaita siellä suunnalla? Onko ruokaympyrän sisältö hallussa ja ulottunut vaikuttamaan ruokailutottumuksiin asti?

Hmm, sisältö on suunnilleen hallussa. Toteutus saatanee olla "lipsuva" tai passiivisen unohtava. Muutosten tuulia minäkin kaipaisin. Joskus olen saanut melkosen hyvää vuohenjuusto-broileria, mitä kokemusta en unohda ikinä.

Itse teen aika useasti paistettuja katkarapuja, sipulia, raastettua inkivääriä, limeä sekä currya ja kookosmaitoa.

Lisukkeena nuudelia tai villiriisiä. Juomana vesi tai riesling. Aamupala on yleensä kaffetta kotona ja huoltsikoilta, aika usein kahvi on niissä sanonko mistä. Lentokentän lähellä pyöriessä haen tonkallisen lattea Starbucksista. Onko kahvi listallasi vai miten saat koneesi käyntiin? Mitä ruokaa suklaakin lasketaan ilman et voi elää?

Kahvi todellakin kuuluu "listalleni", tai oikeammin, kuului, nyt yrittänyt sen juontia rajoittaa kupilliseen päivässä, kun tuo elimistöni on ilmaissut vastalauseensa sen liialliseen nauttimiseen.

Toden totta, tuon muutoksen jälkeiset käynnistymisongalmat ovat päivittäisiä! Suklaa ei ole "must"-juttu, mutta tunnen sielujen sympatiaa, Karvista kohtaan, sillä Lasagne, on herkkujen herkkua, minulle! Toisaalta kokisin syvää menetyksen tunnetta, mikäli en kylmää maitoa saisi nauttia!

Olen siis ehkä kovinkin "juntti" suomalainen mies Luettelit omia makuelämyksiäsi, mutta kysymystäsi lainaten: Kuinka moni liitto oikeasti lopetetaan ihan vaan sen vuoksi ettei enää huvita ja rakkaus on loppu. Ei sen puoleen, että sekään on puolustus. Haluatko oikeesti elää loppuikäsi noin?? Miehellä on jotain pahasti vialla!! Jotain rajaa miten toista kohdellaan, puolin ja toisin. Mies ei vaan voi kieltäytyä keskustelemasta!

Olen itse mies, ja olen aivan samaa mieltä, olen itse suhteessa ollut ihanan naisen kanssa 3v. Tuollainen kuva ainakin viestistäsi minulle jäi. Miehen pitäisi siis ruveta puhumaan tunteistaan silloin kun naista sattuu huvittamaan - riippumatta miehen omasta halusta, taikka edes siitä ahdistaako aiheesta puhuminen? Jos mies vaatisi naiselta samaa, tulisi syyte henkisestä väkivallasta. Entä mitäpä sitten, jos mies haluaisi omasta halustaan puhua tunteistaan, mutta nainen ei jaksa kuunnella, kun oma lempparisarja tulee telkusta, tai väsyttää, tai tekisi mieli puhua ystävättären kanssa puhelimessa?

Nainenko sen yksin määrää, milloin niistä tunteista puhutaan? Miksi toisen rakastamista pitäisi maanisesti toistella joka päivä?

Omasta mielestäni sen liikakäyttö vain vähentää lauseen merkitystä, koska rutiiniksi muodostuneen lauseen toistelua voi jatkaa silloinkin kun sen totuusarvo on jo haihtunut. Kun olen sanonut rakastavani, kerron kyllä jos asianlaita muuttuu. Siihen asti haluan sanoa sen silloin kun minusta siltä erityisesti tuntuu, en siksi että sitä minulta odotetaan.

Harvakin spontaanius on suotavampaa kuin teennäinen ja pakotettu yleisyys. Ei sinunkaan viestistäsi kyllä mitenkään rakastava ihminen näy. Jos mies ei saa kieltäytyä, millä oikeudella nainen muka saa pakottaa? Miten itse suhtaudut siihen, että joku haluaa sinusta jotain, mitä et itse halua antaa?

Otsikossasi tiivistit koko asian ytimen ja järkyttävän asian kultuurimme kehityksen kannalta. Tällä siis tarkoitan että aika realinen kauhuskenaario on että naiset nauttivat näistä avioeroista, suhdejuonitteluista, erotaisteluista perheissä yhtä paljon kuin me jääkiekosta kaukaloissa. Katsokaapa kuinka paljon he haluavat seurata saippuaopperoita vuodesta toiseen juonitteluineen.

Hienointa on kun kaikki kieroilee kaikkia vastaan ja kenenkään parisuhde ei toimi rauhallisen normaalisti. Samoin perhe, elatusriitely ja 1 ihmisten talouksien määrä. Vaikka samalla tutkitusti suomen mies on muuttunut maailman tasa-arvoisemmaksi mieheksi.

Mitäpä aloittaja itse kertoi miten on miestään kohdellut? Mistä sinä tiedät mikä on aloittajan miehen moiselle päälle saanut? Aloittaja ei kerro taustoja sen enempää, vaikka moni asia on voinut johtaa tähän tilanteeseen.

Kuten esimerkiksi asenne "älä kerro minulle miltä sinusta tuntuu, kerro minulle kuinka rakastat minua". Se on nimittäin kovin yksipuolinen asenne. Aloittaja edellyttää parisuhteeltaan palvonnan kohteena olemista, ja sinä myötäilet häntä.

On todella sikamaista nähdä oma näkemys parisuhteesta absoluuttisena totuutena siitä mitä sen pitää ehdottomasti olla. Parisuhde on näkemysten yhteen sovittamista.

Sellaista en näe merkkejä aloituksessa, enkä liioin sinun vastauksissasi. Ja seksiin ilman vaihtelua kyllästyy. Parisuhteessa kun ollaan, siihen ei saa vaihtelua uudesta kumppanista. Miehen pitäisi kiihottua pystyäkseen seksiin, mutta miten kiihottua, jos odotettavissa on vain yksi akti lisää sen saman ihmisen kanssa siinä samassa sängyssä niissä samoissa asennoissa minkä jälkeen jatketaan normaaleja arkirutiineja.

Ja kun kerran kaikille on jo selvää, että naista ei saa pakottaa seksiin useammin kuin mitä hän itse haluaa, miksi miestä sitten saisi? Millä ihmeen oikeudella nimität aloittajan miestä siaksi?

Itse vaikutat lähinnä läpeensä itsekkäältä täyskusipäältä. Juunou, se antaisi edes sellaisen vaikutelman, että miehellä on jotain muutakin arvoa kuin jumalattaren nöyränä palvelijana. Tässä sulle miesnäkökulmaa eli tilanne toisinpäin: Mitähän nämä miehet on tehneet väärin? Jos puolisossa ei kerta vikaa vikaa vikaa Ensimmäinen on helppoakin helpompi, suorastaan hämmästyttävän saman henkinen kuin tämä aloitus: Siis puhtaasti itsekäs näkemys.

Kyseiselle mieskirjoittajalle seksin puute on ongelma, tämän aloittajalle niinikään, ja lisäksi rakkaudentunnustusten puute. Molemiin on varmasti syvempiä syitä kun toisen perimmäinen pahuus, mutta se ei vaan kerta kaikkiaan itsekästä aloittajaa kiinnosta, koska hänelle ongelma on se minkä hän ongelmaksi kokee.

Aivan tasan tarkkaan tuon vonkaajamiehen ongelma on, että hän ei ota naisen mielihaluja ja tarpeita huomioon. Miten, sitä emme tiedä, koska mies ei sitä naiselta kysy, eikä nainen ole kertomassa miksi mielenkiinto seksiin on kadonnut.

Mutta taatusti syitä löytyisi, jos niitä oikeasti haluaisi etsiä. Ratkaistavissa oleva ongelma, jos tahtoa löytyisi. Seksin puutteen sama pätee Kiippunan aloitukseen.

Mitä tulee rakkaudentunnustuksiin, kuka Kiippuna on yksin määräämään, mikä on rakkaudenosoitusten oikea määrä ja laatu. On toki harvinaista, että vuosiin ei pysty rakastamisesta puhumaan, mutta jos se nyt vain tuntuu teennäiseltä, tai jotain? Emme edelleenkään tiedä Kiippunan miehen syitä tähän.

Joku toinen mies taas vastaavasti halisi ja heittelisi rakkaudentunnustuksia pitkin päivää, ja hässisi töissä sihteerin kanssa, joten pelkästään sanat eivät rakkautta todista. Toinen tapaus on valitettava. Jos nainen ei voi enää koskettaakaan miehensä elintä, niin taatusti on joku ongelma, mutta siihenkin on taatusti jokin muu syy kuin naisen itsekkyys. Ehkä jokin fobia, mutta sillä voi olla jotain tekemistä miehen omien toimienkin kanssa, esimerkiksi hygienian puute.

Viimeinen tapaus on valitettava esimerkki siitä, että jotkut saavat tahtonsa läpi, ja toiset joutuvat alistumaan. Eli todellakin jotkut vain ovat vaikeita ihmisiä. Ehkä siihenkin on fysiologisia tai mielenterveydellisiä syitä, mutta yhtä kaikki sitä toista osapuolta ei pidä ensisijaisesti syyttää. En minä tätä varsinaisesti kieltänytkään. Se ei silti tarkoita, että toisen vaikeus olisi se ensimmäinen ja todennäköisin syy ongelmiin, tai että asiaa ei useimmiten saisi kuntoon käsittelemällä sitä oikealla tavalla.

Se, että joskus syy on vain yhdessä ihmisessä, ei tarkoita, että se on aina tai edes usein yhdessä ihmisessä. Täyttä asiaa, mutta valitettavasti monikaan nainen ei tuosta tajua hölkäsenpöläystä. Naiset reagoivat pienessäkin stressitilanteessa tiukan paikan tullen täysin tunteella, pystymättä objektiivisesti tarkastelemaan omaan toimintaansa millään tasolla.

Millä tavalla Suomalainen mies on muuttunut niin tasa-arvoiseksi, että hänestä ei voi, ei saa erota?? Ja nyt ihan käytännön esimerkki elävästä elämästä. Voi vittujen kevät, salli mun nauraa Sun reppus on vähintää seittemän leivän uuni Ja loput on hanurissa Jos tykkää väljemmistä vesistä, antaa palaa Helpompi on vaikka naapurin rouvaa kehua.

Monesti on kuitenkin parempi ettei toista painosta sellaiseen. Luulen kuitenkin että hän sinua rakastaa omalla tavallaan ja on ehkä hieman varovaisempi sanoisaa. Se että seksiä pitäsi harrastaa aina se kertaa viikossa on ihan tylsä ajatus , eniten siihen vaikuttaa tunneherkyys ja hálukkuus.. Kun näitä juttuja lukee niin sitä alkaa omaa parisuhdetta ja seksielämää pitämään epänormaalina.

Onko todella aikuisille ihmisille tuo seksin harrastaminen välittämisen ja haluttavuuden mittari? Eikö teineille se ole sitä? Me miehen kanssa harrastellaan seksiä silloin kun meille sopii: Meillä on varmaan tosi kökkö parisuhde eikä me välitetä toisistamme yhtään.

Miksi ei samantien erottais? Hellyyttä ja läheisyyttä on päivittäin, mutta seksiä ei. Eikä meistä kumpikaan pidä sitä minään mittarina tai ota siitä paineita. Meidän parisuhteeseen kuuluu niin paljon muutakin ja seksiä tasan silloin kun meille passaa, ei saman verran kuin kaveritkin sanoo harrastavansa. Relatkaa nyt kuitenkin vähän. Harrastakaa sitä seksiä silloin kun siltä tuntuu. Jos tuntuu, että joka päivä on saatava niin pankaa joka päivä. Älkää silti huonona ja kuolleena suhteena pitäkö jos ei olla koko ajan peittoja heiluttelemassa.

Sitä voi rakkautta ja kiintymystä osoittaa muullakin tapaa. Ei se seksi ole mikään seksikkyyden, haluttavuuden ja rakkauden mittari. Kaikkien negatiivisten kommenttieni sekaan pieni kiitos sinulle siitä, että osoitat sen, että seksi suhteessa voi toimia fiksusti omilla ehdoilla jonkun normin tavoittelun sijaan. Ennustan teidän suhteellenne pitkää tulevaisuutta!

Minun miehellä tunteet on tallella,kysyy syyväänkö vai naijaanko häh,nämä tunneilmaisut minulle riittää,mitä suotta pehmoilla. Se on hyvä kun naisetkaan ei ole kaikki smanlaisia. Eipäs ole enempää aikaa tekstailla Meillä samat ongelmat mutta avovaimoni ei kykene puhumaan tunteistaan. Mitä haluaisit kuulla sellaista, että et loukkaantuisi ja pettyisi? Älä välitä, minulla on ollut vaimo 25 vuotta, eikä hän ole vielä oppinut oikein sanomaan, että rakastaa minua. Ei sitä kuulemma kannata koko ajan hokea, mutta edes joskus Miehille on vaikeampaa ilmaista tunteitaan, näin on ollut isälläni ja mieheni isällä, sieltä ne opitut tavat tulevat.

Mieheni kanssa olemme olleet yhdessä jo 18 vuotta, mutta tunteista puhuminen on ollut vähäistä. En minä tarvitse kuulla mitään "i love you, i love you! Eli mies on kiltti, kärsivällinen, antelias ja hyvä isä lapsellemme. Romantiikka jäi sinne nuoruuden huumaan, samoin innostava seksielämä. Mutta tää on tätä, ei ole mulla ainakaan voimia etsiä ns. En tiedä onko sellaisia muka!

En halua väkivaltaista juoppoa ainakaan. Toivottavasti nuoremmat miehet oppivat enemmän puhumaan tunteistaan. Suosittelen katsomaan yleltäkin näytetyn 6 osaisen sarjan "romanttisen rakkauden synty" Siinä kerrotaan miten euroopan kuningattaret ynm ylimysnaiset loivat itseään varten tällaisen "kulttuurimeemin" jostain ihme romanttisesta rakkaudesta -tekemisen puutteessaa ja narsismissaan.

He pakottivat trubaduurit ja runoilijat luomaan itselleen viihdykkeeksi erilaisia ylistyballadeja ja tapoja Ja tämä tapa jäi elämään kulttuuriin ja varsinkin teidän naisten kaaliin ja onkin yhtä totta kuin vaikkapa eri uskonnot? Lapsellisuudessanne ja pienimmillä aivoillanne te nyt vaaditte tällaista "satujen prinssiä romantisuuksineen" vieläkin itsellenne vähintään alitajuntaisesti ja jos ja kun miehet eivät tällaista luonnon vastaista käytöstä pysty täyttämään -te eroatte, romahdutatte syntyvyyden, hajotatte lapsuuden yhä useammilta ja täytätte maamme sairailla 1 ihmisen talouksilla.

Erittäin vaikeaa kenenkään miehen on sitä täyttää makuuhuoneessa sillä varsinkaan mitään romanttista rakastelua ei tieteen ja luonnonlakien mukaan ole olemassakaan.

Ja miehen luonto, kemia ja evoluutio ei tottele naisten luomia satumaailmoja, ei edes miehen omaa tahtoa -vaan on tahdosta riippumatonta.

Kiitos siis feministien luonnottomine älleineen. Kaikki uskonnot ovat ennen totta kuin romanttinen rakkaus, puhumattakaan jostain rakastelusta. Tarkoitatko että saat orkun jos jäävuori miehesi vaan sanoo rakastavansa sinua yhä uudelleen ja uudelleen.

Ehkä pari lahjaa auttaisi sinutkin yhtäkkiä seksiin? Tämä kertoo tarkkasilmäiselle mistä juuri on kyse. Narsismista ja vaatimuksista , ei mistään naisten orgasmeista, luonnollisuudesta ynm. Vaan naisten seksuaalisesta vallankäytöstä, vaihtokaupasta johonkin romanttiseen rakkauteen ynm palvomiseen joka on satumaailmaa.

Eli vaikka suomen naiset loisivat harhoissaan kulttuurin jossa jokainen liitto päätyisi eroon, niin se ei heitä auttaisi löytämään realimaailmasta harhaansa "romanttisesta rakkaudesta" Evoluutio, luonto ja biologia ei tottele heidän "uskontoaan".. Ajatelkaapa mikä episodi ja sukupuolten sotakin tässä on vielä edessä kulttuurissamme? Ja jo nyt erotilastomme ja 1 ihmisen talouksien määrä on mikä on Eikä asiaa tämäkään ainakaan helpota: Hormoniehkäisyä käyttäviä varoitetaan epämääräisistä sivuoireista, kuten masennuksesta, ärtyneisyydestä ja seksuaalisesta haluttomuudesta.

Moni nuorena ehkäisyn aloittanut ei kuitenkaan ehdi ennen lapsentekoikää kokea, millaista elämä on omilla hormoneilla. Tällöin pillereiden aiheuttamaa kiukkuisuutta voi erehtyä pitämään luonnollisena. Kova työ sitä on satsittaa välinpitämättömään ja omiaan höpisevään naiseenkin.

Muista, että se mies on vaan väline, orgasmi syntyy omassa päässäsi, eikä ulkopuolisen tuomana. Tasa-arvo ja työehtosopimukset Tämä on totta yhtäkkiä historiallisesti yhteiskunnassamme. Samoin voi ottaa miehen vaikka ulkomaalaisesta. Mennä liittoon naisten kesken jne.

Joten miten silloin näissä täysin muuttuneissa oloissa - voi vielä siltikin olla vain toiselle sukupuolelle "palkaton pakkotyö -asetyö" joka rikkoo kaikkia mahdollisia uudistuneita ihmisoikeuslakejamme, tasa-arvolakejamme ja työehtosopimuksia? Ja miten tarpeen vaatiessa vain toiselle sukupuolelle voi silti olla vielä velvollisuus mennä palkatta kuolemaan tykinruaksi toisen sukupuolen ja lisääntyvien maahanmuuttajien edestä?

Miksei tästä velvollisuudesta voi erota, nyt kun kaikesta muustakin voi? Kerro ihmeessä mitä se oikea, todellinen rakkaus on miehen suuremmilla aivoilla ajateltuna on?? Naisen pitäisi olla tunteellinen, tunteeton, äidillinen, hoivaava, itsensä uhraava, haluava rakastajar, joka ei tarvitse mitään eikä ketään. On naisen asia elättää, kasvattaa lapsensa itse. Olla äärimmäisen itseriittoinen ja aina tarvittaessa käytettävissä kaikin tavoin!

Minä olen samanlainen mies. Se ei kuitenkaan tarkoita ettenkö rakastaisi vaimoani. Se nyt vain on niin vaikeeta puhua tunteistta meidän kaltaisilla miehillä miehesi, minä ja tuhannet muut. Meidän kaltaisten tapauksessa sanat eivät ole tärkeitä, vaan teot. Myös murahdus vastauksena sinun tunnustukseesi on paljon.

Siksi ei kannata suhtautua kovin vakavasti naisten tunteiden tunnustuksiin, sillä jo tunnin kuluttua mielipide voi olla täysin toinen ja aikaisemmat puheet eivät enää merkitsekään mitään. Monille naisille on vaikea ymmärtää, että jos mies sanoo jotain, asiaa on mietitty ja se totuus ei sitten muutukaan koko ajan mielialojen mukaan. Naiset toki haluaisivat jatkuvia rakkaudentunnustuksia muutaman tunnin välein, he kun luulevat, että miehilläkin tunneryöpyt ja kiukunpuuskat ohjaavat kaikkia mielipiteitä.

Sille tielle ei kannata kuitenkaan lähteä, sillä usein toistettuna sanat menettävät painoarvonsa, eivätkä ne pian enää merkitse sanojallekaan mitään. Siitä tulee vain tyhjänpäiväistä hokemista ja tapa vailla sanomaa. Eihän siinä mitään lukenut ap: Ei se mitään, jos et ymmärrä, mutta älä nimittele, sillä se saa sinut vaikuttamaan säälittävältä.

Helppoa se on sanoa, kun se on totta. Kuten joku tuolla jo näppärästi laittoi tämänkin naisten syyksi, niin kuitenkin siinä oli totuuden siemen: Laittaisin kuitenkin kuvailemasi kaltaisen miehen vaihtoon, kun ei seksikään kiinnosta. Ei hän sinua rakasta. Jos puhua kerta osaa, niin ei ne kolme sanaa niin vaikeat ole, jos niitä oikeasti tarkoittaa.

Itse odottelin vuoden suhteessa, ja oli pirun vaikeaa sanoa rakastan sinua, koska en sitä syvällä sydämmessäni tarkoittanut. En edes tiennyt mitä rakkaus on, ja sen kerran kun sen sain väkipakolla kakistettua, luulin myös tarkoittavani sitä.. Ehkä terapia voisi kuitenkin auttaa teitä. On asiasta ainakin kyettävä puhumaan, vaikka se miehille vaikeaa olisikin, jos meinaatte suhteenne selvittää.

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena. Tuo nyt on ihan tavallista suomalaisella miehellä. Ilmotan kyllä sitten jos en enää rakastakaan, pitääkö sitä koko ajan toistella? Joku taas vannoo ikuista rakkauttaan koko ajan ja puhuu soopaa ja hyppää vieraissa minkä ennättää. Olimme ehtineet olla pari vuotta yhdessä kun meillä alkoi olla samanlaisia oireita, ei seksiä, äksyilyä yms.

Sitten kerran yksi pieni sanaharkka johti käsittämättömään riitaan ja erohan siitä tuli. Hämmästyttävintä tässä oli etten itse aavistanut yhtään mitään, vaikka jälkeen päin ajateltuna merkit olivat selvät! Kaikki tuli siis totaalisena yllätyksenä! Kun tivaamalla tivasin mitä tämä tarkoittaa, mieheni sanoi että olisi halunnut lopettaa suhteemme jo puoli vuotta aiemmin.

Mutta ei kuulemma kertonut minulle, koska ei halunnut loukata minua!!! Kerkesin asua puoli vuotta omillani, mutta olimme silti mieheni kanssa edelleen yhdessä.

Kummallekin mietintätauko teki varmasti hyvää. Sitten yksi kerta mieheni tulee itkien luokseni ja sanoo, että ei voi elää ilman minua ja nyt hän sen tajuaa. Juttelimme pitkät tovit menneestä, nykyhetkestä ja tulevasta. Kaikki johti siihen, että palasimme yhteen ja olemme nyt olleet jo 5 vuotta yhdessä ja lapsikin on. Ei meilläkään sanota ja vannota rakkautta, mutta kaikki muu natsaa ja yhdessä on mukavaa ja ihanaa olla. Sen todellakin voi aistia, että suhteessamme ja perhe-elämässämme on sitä oikeaa lämpöä mitä pitääkin olla.

Ja olen huomannut, että tuo välirikko opetti miestäni hieman paremmin puhumaan tunteistaan, joten uutta tällaista "showta" ei varmastikaan tule, vaan asiat hoituvat toisella tavalla.

Ja itsekin olen oppinut katsomaan suhdettamme ja miestäni uudesta näkökulmasta. Ehkä näin ei olisi jos kaikkea tätä ei olisi tapahtunut, ehkä se oli tarpeen jatkoamme ajatellen, vaikka en todellakaan toivo, että teidän tarvitsee ajautua samaan pisteeseen!

Olisiko teilläkin pienen harkinnan paikka suhteessanne ja ihan omillanne? Meillä se kyllä todellakin kirkasti suhteen ihan uuteen loistoon! Toi sun kertomus on hirveen tuttu juttu. Mun toka avioliitto alkoi noin, että mies lupas suurinpiirtein kuun taivaalta ja ihanan elämän vai oliko mulla aistihäiriö ja aluksi juteltiin ja naurettiin yhdessä ja hän kertoi, että hänen on vaikeaa lausua sanat "minä rakastan sinua" ja olla seksin aloittajana aktiivinen.

Minä yleensä olin se, joka sen aloitteen teki! Seksien kerta harveni, kun oli kuulemma väsynyt työstä, kipeä,yms. Yhä useammin sain tyytyä vain nukkumaan vieressä kiltisti ja ilman muuta kuin suukko ja kädestä kiinni pito, joka sekin loppui melko pian. No, kuvittelin tietenkin kaiken olevan ohimenevää kunhan minä vaan nyt osaan tehdä enemmän kuin parhaani ja olla kärsivällinen. Jos vahingossa halusin keskustella asiasta sitten ja esim.

Viisi vuotta alusta meillä oli poika ja mentiin naimisiin, kun olin onnistunut sen vuoden kolmannella kerralla tulemaan raskaaksi! Kun erosin 12 vuoden avioliittovuoden jälkeen olin yhteensä harrastanut seksiä mieheni kanssa avioliittoni aikana 5 kertaa.

Ja se yksi oli niistä hääyönä. Arvaas miten paljon minä itkin ja vihasin niin itseäni, kun luulin vian olevan minussa. Olen ihan kauhea ja kukaan ei voi ikinä enää rakastaa minua. Mieheni riisti minulta ihmisyyteni, oikeuteni olla nainen ja seksuaalisen elämän. Mutta sitten totesin, että ei se ole minun syyni ja päätin erota ja alkaa oman elämän ilman mielenterveyspotilaan hoitamista, kunhan vaan nuorin on lopettanut ala-asteen.

No, se muutos tuli puolitoista vuotta aikaisemmin. Niin ihmeellistä kuin se onkin, niin mies tuli hakemaan minut kotoa! Sanoi, että haluaa minut ja on jo tarpeeksi asiaa miettinyt. No, se oli sysäys aloittaa seksielämä 10 vuoden tauon jälkeen ja pitkän etsinnän jälkeen kävi niin, että nykyinen mieheni oli se, joka löysi minut treffilinjoilta. Hän on minua paljon nuorempi, mutta olemme olleet yhdessä yli 2 vuotta ja hän kertoo kuinka paljon rakastaa minua ja miten onnekas hän on ollut minut saadessaan.

Hän on myös juuri sellainen, jonka haaveissani toivoin saavani ehkä joskus, jos Luoja on olemassa ja oikeudenmukainen. Älä siis jää odottamaan miehesi mielenterveyden radikaalia huononemista, juopottelun alkamista, puhumattomia kausia, sulkeutumista autismiin, tuntea kuinka hän nojaa sinuun, joka olet varmaan vahva nainen henkisesti ja kannat häntä, heikkoa!

Hän imee energiasi ja voimasi ja elää vain sinun kauttasi. Minunkin exäni taustalla oli vahva äiti, joka turvautui Herran pelkoon kasvatuksessaan ja lisäksi kariutunut liitto hyvin vahvan naisen kanssa, joka jätti hänet.

No, sain ainakin oppia tuntemaan itseni noina vuosina, kiitos mieheni. Joten, lopeta suhde, ellet halua samaa helvettiä mitä minä koin. Hei vaan, Eräs tuttavani kertoi miesten olevan seuraavanlaisia; he voivat pitkään mietittyään sanoa yhden kerran minä rakastan sinua, mutta useamman kerran samaa sanomaa on turha odotella. Mies kyllä kertoo jos rakastaminen loppuu, eli rakastan sinua pitää riittää siihen asti kun kuolema erottaa tai rakkaus loppuu ja silloin tämän sanan kuulee seuraavan kerran.

Kun minä sanon "minusta tuntuu tältä koska Joskus hän kyllä kuuntelee: Kun näin olen havainnut, että tunteideni näyttäminen ei koskaan paranna tilannettani ja toisinaan jopa pahentaa, ei ole vaikeaa olla puhumatta niistä lainkaan.

Oma kokemukseni siis on, että ehkäpä miehet puhuisivatkin tunteistaan, mutta ei mene kauaa kun nainen sen halun tappaa. Vähän asian vierestä taisin kirjoittaa, mutta tarkoitin yleisemmin siitä, että kertoisin tuntemuksistani yleensä: Koin viestistäsi kuitenkin ahaa-elämyksen. Jotenkin järkyttävän narsistista mutta jotenkin myös hämmästyttävän hyvin selittävää: Koita siinä sitten miehenä huomioida ja olla huomioimatta. Tämän kirjoitti mies 40 v.

Yksi parisuhde takana ja toinen kulumassa. Mikäli homma jostain syystä menee vielä kiville, niin seuraavaksi elämänkumppaniksi otan koiran. Enemmän seuraa, kuuntelijaa ja hellyyttä kuin naisessa. Seksin voi hoitaa ihan hyvin omin käsin. Juuri noinhan sen pitäisi toimia kuin sanoit: Jos näin on, ei pitäisi olla valittamisen aihetta sen enempää miehellä kun naisellakaan.

Että ei tarvitsisi aina olla se vankka tukipilari-mies joka ei koskaan ole heikko eikä epävarma, jota ei tarvitse tukea mutta tukee itse.

Tai ehkäpä näkemykseni on haihattelua: Sano nyt siinä sitten, kumpi on oikea näkemys. Hän tuntee itsensä nurkkaan ajetuksi ja hän tuntee että häneltä vaaditaan ikuista sitoutumista tässä ja nyt.

Hän pelkää vastata koska hänen pitää sitoutua vastaukseensa ikuisesti. Kyllä se miehesikin haluaa seksiä, mutta ei halua että häntä painostetaan. Mitä pitempi tauko seksissä on, sitä vaikeampi miehen on sinua lähestyä ja jos sinä olet vähänkään päällekäyvä, hän menee lukkoon. Tämä asia sinun on ratkaistava ja saatava miehesi haluamaan sinua että hän saa olla aloitteentekijä. Osittain vastasit itse omiin kysymyksiisi: Jos et tunne olevasi seksikäs, olet menettänyt itseluottamustasi, sen hän näkee, ei vain tiedä miksi näin on.

Kirjoitat hyvin, kirjoita hänelle kirje ja anna hänelle aikaa sulatella sitä. Ehkä se ei ratkaise kaikkea, mutta ei kannata vain vuoden jälkeen antaa periksi äläkä kuuntele niitä kyynisiä akkoja jotka väittää että se ei rakasta ja neuvovat etsimään uuden.

Voi se mennä toisinkin päin. Minä itse naisena en hirveästi tykkää sanoa toiselle rakastavani häntä, vaikka oikeasti häntä rakastan. En vain koe tärkeäksi hokea sitä päivittäin, mielummin osoitan sen muulla tavalla.

Mies puolestaan saattaa sanoa ne sanat monestikin päivässä. Ei se minua sinänsä haittaa, sehän on todella upeaa että pystyy kertomaan tunteistaan. Se vain että pelkään miehen sitten kyllästyvän minuun kun en pysty aina vastaamaan samalla tavalla hänelle. En tiedä mistä tälläinen johtuu itselläni.

Ehkä siihen osittain vaikuttaa se, että kukaan ei aikaisemmin ole osoittanut rakastavani minua tällä tavoin niinkuin mies nyt. Lapsenakaan ilmapiiri kotona ei ollut mitenkään rakastava. Hän sanoi ymmärtävänsä ja että häntä se ei haittaa vaikka en aina antaisikaan vastausta. Hänelle riittää että voi itse sanoa sen minulle. Sitä vain, että tälläisena mörkönä puolustan nyt miehiä koska ymmärrän kyllä että ei ole helppoa puhua tunteistaan.

Vaikka toisesta välittäisi ja rakastaisi kuinka paljon, ei minusta aina ole tarpeellista pukea sitä sanoiksi. Minusta se on ennemminkin hieman hälyttävää, jos pitää koko ajan todistella toiselle rakastavansa häntä. Kyllä pelkkien tekojen pitäisi riittää. Ne ovat vain kolme sanaa, eikä niitä pidä käyttää syyttä suotta. Naiset aina sanovat että pitää puhua ja kun mies on valmis puhumaan, he sanovat, sinun pitää nyt lähteä. Mitä se tällainen on? Kysy sitä äijältäsi,äläkä meiltä! Emmehän tunne koko äijää.

Eihän sulle voi kertoa kun olet liikaa kiinni itsessäsi. Tunteita on vaikea sanoa, kun ei ole varma mitä ne tarkoittaa? On kyllä kiva kun joku ihminen on seurana, mut valitettavasti se oli ainakin minun kohdallani aivan sama kuka siinä oli, enkä kuullut lausetta "minä rakastan sinua" kymmeneen vuoteen, koska hän ei ollut varma mitä tarkoittaa rakkaus. Olin kyllä tärkeä lastenhoitaja, mutta loppujen lopuksi oli turhaa edes nukkua samassa huoneessa, kun siitä ei ollut mitään konkreettista hyötyä hänelle.

Kaiken piti johtaa johonkin hyötytarkoitukseen, ei mihinkään tunnehömppään. Tämä taitaa olla taas niitä, että --meillä on tällainen yhteinen leikki, jossa sun pitää sanoa silleen kun mä sanon tälleen. Likkojen leikeissä ala-asteella se voimakastahtoisempi haluaa laittaa sanat kaveriensa suuhun ja homma jatkuu sitten isona omassa kodissa oman miehen kanssa. Sitten valitetaan täällä kun mies ei vastaa oikealla lailla, halutaan erota ja ei haluta rakastella.

Voi meidän pikku prinsessoja kun täytyy kasvaa aikuiseksi. Tosiasiassa et voi koskaan tietää, mitä toinen tuntee sinua kohtaan. Toinen voi olla näitä ilo pintaan vaikka sydän märkänis -tyyppejä ja eräänä päivänä hän kertookin, että on vain toistanut vuorosanojaan mutta nyt tuli stoppi.

Jos suhde on hyvä, miksi pitää niin kamalasti vannoa rakkautta ja valoja? Eikös se ole vähän lapsellista? Tätä ketjua lukiessa voin vai todeta että mikään ei ole niin vaikeaa ja takkuista, kuin rakkaus, rakastaminen ja parisuhde! Naiset nousevat miehiä vastaan ja miehet naisia. Kitinää ja kälätystä, kuinka pitäisi olla, näinkö, noinko, ilman seksiä ja liikaa seksia ja tunnepöperöä.

Onnellista, huoletonta ja rauhallista olla yksin. Eikä siihen seksuaaliseen tyydytykseenkään tarvita välttämättä miestä. Koiraa voi paijata, halailla ja höpöttää sille kaikki maailman asiat. Se on uskollinen, ei juorua eikä kitise turhista. Oma valintani ja olen Oikein Onnellinen ihminen.

Ihan samaa olen kokenut mieheni kanssa,olemme myös olleet kihloissa 3,5 vuotta. Erotuksena ilmeisesti vain se,että minua kyllä törkeesti petettiin viime vuonna. Noinhan sekin alkoi ja lopulta jäi kiinni toisesta naisesta,mutta niitäpä olikin KAKSI ihan peräkkäin. Kyllä sulla on sitten vaikeeta, kannattais varmaan hakeutua psykologille tai jonnekkin. Keskity hyvä ihminenn omiin asioihisi ja ala elämään elämmäsi ja lopeta toisen kyttääminen. Olen melko varma että miehesi tunteet sinua kohtaan eivät missään vaiheessa ainakaan ole haalistuneet paljoa.

Selityksesi perusteella olen melko varma että miehesi vain ei oikein osaa kunnolla ilmaista tunteitaan, ja tuntee olonsa kiusalliseksi sen takia, kun ei osaa vastata sinun rakkauden osoituksiisi vastaavalla tavalla. Itselläni nimittäin ollut samanlainen tilanne joskus. Eli älä nyt ainakaan heti ensimmäiseksi mene ajattelemaan että miehesi ei rakastaisi sinua. D Siitä tuskin on epäilystä, sillä miehesi kuulostaa kunnolliselta ihmiseltä. Kerro miehellesi miltä tuntuu, miten epävarmaksi tunnet olosi naisena.

Kerro toiveistasi ja peloistasi suhteen kannalta. Mutta tietenkin te olette molemmat lukossa, mikähän sitten lienee miehesi lukko. Heti keskustelun tai puhumisen jälkeen on ihan turha odotella tunnustuksia, ainakin luulen niin. Sanotaan, että teot puhuvat,mutta kyllä tuossa nyt ei enää taida olla niitäkään. Toisaalta sanotaan, että miehet eivät osaa puhua, mutta eikö kuitenkin voisi olettaa, että aikuinen mies keksisi jonkin tavan kertoa, jos vaimoaan rakastaaa.

Pakkohan se joskus on tulla ulos kuorestaan,varsinkin, jos on niin, että toiselle ne ovat tärkeitä asioita. Eikö rakkaus ole sitä, että haluaa toiselle hyvää. Rakastatko sinä vielä miestäsi.. Et sinä häviä siinä mitään. Itselleni nämä asiat ovat olleet vaikeita paikkoja,mutta nykyisin uskallan myöntää rakkauteni. Sillä on ihmeellinen voima parantaa suhdetta, toisaalta, jos niin ei toistamiseen käy, ehkä sinun täytyy miettiä millaisen ihmisen kanssa haluat elää. Sillä on niitä miehiä,jotka viljelevät sanaa rakastaa ihan turhan löysin perusteinkin ja jatkuvasti.

Se tuppaa olemaan epäuskottavaa, jos teot puhuvat toista. Itse olen kirjoittanutjoskus miehelleni vaikeista asioista, vaikkapa seksiin liittyen. Kirjoita hänelle ja kerro,että rakastat häntä. Tai miten olisi joku ihana sydänkortti, jossa se lukee. Samalla annat miehellesi keinon sanoa asia ilman että joutuu sen suomeksi sanomalla sanomaan: Se voi nimittäin olla, että se tärkeä on sama kuin rakastaa: Ehkäpä joskus vähän myöhemmin saat itsekin kortin..

Jos olette leikkisiä ja huumorintajuisia, joku tuollainen keino voisi olla paras. Ihmisiä mekin ollaan ei mitään koneita , samalla tavalla kaivataan huomiota ,aikaa ,omaa aikaa,harrastuksia ,kavereita ja sitä kumppania. Jos niistä joku mättää ,niin ei ihme ,että tunneilmaisut katoavat.

Kerron nyt vaan kokemuksesta ja kuullusta. Mikä tarkoittaa yleisesti ,että jos mies menee,niin se on melkoisen kileteinen asia ja jos nainen menee ,niin se taas kaatuu sihen,et " Miks mä en saa joskus mennä" aina kitistään joka vitun asiasta. On niitäkin jotka saa suunsa auki, laita tuo nykyinen kumppaniksi jollekin toiselle tunnevammaiselle.

Tunnevammaiselta vaikutat ennemmin itse, jos pitää ihmisestä heti hankkiutua eroon kun kaikki ei suju niin kuin itse toivoisi. Mutta niin makaa kuin petaa, ja oletankin, että sinullakin suhde suhteen jälkeen katkeaa kun siippa tavalla tai toisella jätetään hyödyttömäksi käyneenä, ja ei kun uutta peliin.

Eihän sitä nyt herranjestas tarvitse toista tuntevana ihmisenä ajatella Epäilen, että sinä olet yksi niistä. Olis tärkeää ymmärtää että miehen rakkaudenosoitukset ovat enemmän tekoja kuin sanoja. Mutta menee se toisinkin päin Sen lisäksi mies kävi harvoin kaupassa, eikä oikeastaan koskaan tehnyt ruokaa, tai edes siivonnut, edes jos nätisti kysyi viitsisikö auttaa välillä jopa joutui perustelemaan, että miksi pitäisi auttaa.

Sen sijaan sai usein kuunnella kitinää "miksi sä et oo juuri koskaan himassa? D Kyllä itteä joskus tympäsee, mutta eipä asialle mitään voi. Oon nyt yrittäny vähän ite irrottautua jatkuvasta välittämisen osoitus tarpeesta.

VAAN kun ei se naisille oo niin itsestään selvyys. Kyllä vois naisilla ja miehillä olla joskus vähän enemmän lähellä nämä ajatusmaailmat. Minä kyllä uskon, että ukkos tykkää sinusta, jos ootte noin kauan ollu jo.

Ei kai kukaan ole toisen ihmisen kans, jos ei hänestä tykkäis, kai? Ite en ainakaan ois Minä en jotenkin ymmärrä tätä suomalaisten ihmisten pakkomiellettä yrittää venyä parisuhteessa loputtomiin.

Onko yksieläminen niin helvetin pelottavaa, että sitä suostutaan olemaan vaikka kuinka paskoissa suhteissa ettei vain yksin jäisi? Miksi ihmeessä kahden erilaisen ihmisen pitää yrittää sovittaa neliskulmaista palikkaa pyöreään reikään? Minua suorastaan raivostuttaa se miten ihmiset piinaavaat itseään ja toisiaan, kuka pihtaa rakkaudentunnustuksia ja sanoja, toinen seksiä ja kolmas hellyyttä. Varmaan minä olen täysin hullu kun ajattelen, että parisuhde on tarkoitettu PARIsuhteeksi.

Sitä, että kaksi ihmistä aidosti haluaa olla toistensa kanssa, haluavat jakaa elämänsä, ajatuksensa, rahansa, vuoteensa.. Minusta on ihan naurettavaa aikuiselta ihmiseltä, oli se sitten nainen tai mies, jos ei pysty sanomaan ääneen mitä tuntee ja ajattelee. Jos oikeasti rakastaa, niin ei pitäisi tuottaa ylivoimaisia vaikeuksia ottaa kädestä kiinni ja sanoa sitä.

Jos oikeasti haluaa, niin ei pitäisi tuottaa ylivoimaisia vaikeuksia näyttää haluaa puolisolle. Herraisä sentään, se vieressä oleva ihminenhän on rakkain ja läheisin kaikista, miten hitossa voi olla niin vaikeaa kertoa ja näyttää tunteita? Ja jos näitä hyvään parisuhteeseen olennaisesti kuuluvia asioita ei tunne, niin laittakaa helkkari äkkiä kantapäät vastakkain!

Elämä on ihan liian lyhyt tuhlattavaksi se väärän ihmisen kanssa! Ja tuolla sinun menollasi varmistat sen, että vastaasi ei muita ihmisiä tulekaan kuin niitä vääriä. Olen minäkin samaa mieltä, että parisuhde tarkoittaa sitä että kaksi ihmistä "aidosti haluaa olla toistensa kanssa, haluavat jakaa elämänsä, ajatuksensa, rahansa, vuoteensa..

Ja juuri siksi olenkin sitä mieltä, että siltä toiselta ei pitäisi odottaa niin perhanan paljon! Suomessa ei yksinkertaisesti ole niin paljon ihmisiä että juuri haluamaasi yhdistelmää edes löytyisi, saati sitten että itse sellaiseen törmäisit.

Joten jotain on pakko sovitella. Ja jos kymmenen asiaa naksahtaa yhteen, ja yksi ei, niin sen yhdenkö takia pitää sitten erota, häh? Suhdetta, jossa ei ole mitään ristiriitoja, voi pitää lottovoittona myös todennäköisyyden suhteen. Suurimmassa osassa meitä on ainakin joitain ominaisuuksia, joita kukaan ei voi pitää positiivisina. Joten, jos mitään negatiivista ei tarvi sietää, tekee se suurimmasta osasta meitä parisuhteeseen kelvottomia.

Jos ei saakaan loton jättipottia, tarkoittaako se, että pienempiä voittoja ei kannata käydä lunastamassakaan? Ja sekö on niin herkkua olla yksin? Sen ymmärrän, että OIKEASTI huonoon suhteeseen, kuten sellaiseen jossa oma fyysinen tai henkinen terveys on uhanalaisena ei kannata jäädä, eikä varmaan sellaiseenkaan, josta ei saa irti mitään sitä mitä haluaisi.

Mutta jos suhde jollain tasolla toimii, kannattaa yrittää nähdä vaivaa niiden asioiden korjaamiseksi, mitkä haluaisi myös saada toimimaan. Tällaista halua en aloituksessa nähnyt, pelkästään kitinää siitä kuinka siippa ei anna sitä mitä itse haluaa. Jos oikeasti rakastaa, ei toisesta halua väkisin kaivaa sellaisia asioita mikä sitä toista ahdistaa. Rakkautta voi todellakin osoittaa monella eri tavoin, ja ne kaikki eivät ole sanallisia. Herraisä sentään, se vieressä oleva ihminenhän on rakkain ja läheisin kaikista, miksi sen ei voi antaa olla oma itsensä?

Itse asiassa, juuri oikean ihmisen valinnalla jo lähes 10 vuotta sitten olen varmistanut, että parisuhteeni on ollut kaikkea mitä minä parisuhteeltani haluan. Ja mikä uskomattominta, puolisoni kokee parisuhteemme samoin ja näyttää sen sekä sanoin että teoin. Parasta on, että kummankaan meistä ei ole tarvinnu yrittää muuttaa toista muuksi, vaan olemme jo alun alkaen olleet samanhenkisiä ja samalla linjalla kaikissa meille tärkeissä asioissa. Tässä maassa syntyy nykyisinkin lähes 60 ihmistä joka vuosi, joista vastakkaista sukupuolta n.

Jos tuosta määrästä ihmisiä ei löydy sellaista kumppania, jolla on vastaavat halut, tarpeet ja ominaisuudet mitä pitää tärkeänä omalle ihannekumppanilleen, niin ihme pitää olla. Minä en edes kuvittele olevani niin erikoinen ja ainutlaatuinen, etteikö toista minun kaltaistani löytyisi. Ja ei, yhden asian takia ei kannata erota jos kymmenen muuta naksahtaa yhteen, mutta jos se kymmenes asia on sellainen mikä vaivaa ja ahdistaa jatkuvasti, niin ehkä on syytä vakavasti miettiä, että onko tämä ihminen sitten lopultakaan se jonka kanssa on valmis jakamaan elämänsä.

Mitä järkeä on käyttää vuosikausia sellaisessa suhteessa, jossa joutuu jatkuvasti tekemään kompromisseja ja joustoja tärkeissä asioissa, kun toisen kumppanin kanssa elämä voisi sujua ihan luonnostaankin helpommin.

Vaikeaa on juuri mitään Onnellisen naisen tekstiin lisätä, mutta oman tarinani ja siitä vähän Kolahti, kilahti ja rakastuin kertalaakista! Luoja suokoon meille aikaa antaa toisillemme se mitä olemme valmiit olleet niin yli 20 v molemmat antamaan. Sinnikkyyttä ja oman omantunnon ja sisäisen äänen kuuntelua aloittajalle, et ole oikean ihmisen kanssa, jos ajatuksissasi on moisia mietteitä.

Pillit pussiin ja uutta etsimään suosittelen ccdeittiä, tuore, siisti ja "kunnollinen" jossa ihmiset tosissaan etsivät toisiaan, tai kotisataman deitti, kristittyjen oma deitti, hakuosiot "eritasoisella uskonnollisuudella varustetuille Jumalaan uskoville ihmisille , rukoile; jos olet uskova , etsi, äläkä väheksy omia mietteitäsi yhtään.

Hattua pitää nostaa, kun olet noin pitkään katsellut moista: Mutta mitäpä sitä ei rakkaansa eteen tekisi. Toivottavasti miehesi ryhtyy puhumaan Mä kun luulin ettei mun Kultu puhu tarpeeks, mutta näitä lukiessani tulin siihen tulokseen, ettei mulla oo mitään hätää. Kuulen päivittäin kuinka rakastaa mua ja näyttää sen myös ; Oon sitä mieltä, ettei rakkauden tunnustusta voi millään muotoa kuluttaa loppuun.

Itse ainakin saatan kertoa sen vaikka viisi kertaa tunnissa, jos sille päälle satun. Eikä se ole kulunut siitä mihinkään Jos se kohde on oikea, niin nuo sanat ei kulu koskaan loppuun. Tälläkin palstalla jatkuvasti tuodaan esille, kuinka miehet eivät puhu tunteistaan. Jos tämä valitettava intressien kohtaamattomuus sai sinut arvostamaan miestäsi enemmän, niin hyvä. Ja mitä tulee "omaan mielipiteeseen" Jos "rakastan sinua" ei sinusta kulu koskaan loppuun, mutta minä taas en halua sitä joka käänteessä sanoa, koska itse koen sen silloin muuttuvan merkityksettömäksi toisteluksi, niin olenko minä sitten vain väärässä?

Eikö parasta kuitenkin ole sanoa se silloin kun itse siltä tuntuu ja itse sitä ajattelee? Ja että sillä kuinka usein sen sanoo, ei ole oikeasti tekemistä sen kanssa, kuinka paljon oikeasti toista rakastaa?

Tottakai toisen mielipidettä kunnioitetaan ja on kuunneltava, ehdottomasti. En tässä puhunut pelkästään itsestäni vaan "meistä". Meillä sanotaan usein nuo sanat. Minä en siis ole ainut joka niitä sanoo. Asiasta on puhuttu myös yhdessä, että Meidän mielestä ne sanat ei kulu. On päiviä jolloin sitä ei ehkä sanota. Toisinaan taas tuntuu, että räjähtää siitä rakkaudesta, että on pakko sanoa vaikka moneen kertaan peräkkäin: D Siis kyse on nimenomaan tunteesta, eikä sitä kukaan laske että monesti on tullut sanottua.

Siinä vaiheessa varmaan mietittyttäisi, jos ne sanat katoais. Mä olen jotenkin asiasta täysin erimieltä. Toimitaa on toi Tuo kaikki on vain sinun omassa päässäsi. Miehet puhuvat tunteistaan, he eivät vain höpötä niistä joka päivä ja koko ajan. Itsellä ei kokemusta kovin paljon löydy mutta..

Joillakin miehillä on vaikeus saada suustaan ulos mitään, vaikka se koskettaisikin tärkeintä ihmistä. Silti on vaan yritettävä saada mies puhumaan asiasta. Ei suhde toimi jos ei asioista puhuta, mutta joillakin voi olla vaikeampaa ilmaista omia tunteitaan tai sanoa mielipiteensä johonkin.

Voiko sen selvemmin enää näyttää. Varmasti sitä ei voi sanoa. Itsekään en enää hirveästi saa irti seksistä vaimon kanssa, ihan kyllästymisen takia, mutta toista naista minulla ei ole eikä tule. Ja puhumattomuus taas on luonteenpiirre, ei mikään kiistaton merkki uskottomuudesta. En siis todellakaan tajua, miksi naiset uskovat, että sanalliset rakkaudentunnustukset ovat luotettava merkki suhteen tilasta. Kerro nyt sinä, onko se, että mies sanoo monta kertaa päivässä rakastavansa vaimoaan luotettava todiste siitä, että hänellä ei ole toista naista?

Miehellä ei koskaan ole yhtään naista!!! Sillä nainen ei ole koskaan miehen "omaisuutta" siis on turhaa puhua ja lähteä tähän höpötykseen mukaan että mies menee ja "ottaa" toisia naisia mistään.

Mikäli suhteita on toisiin naisiin se johtuu aina siitä toisesta naisestakin. Sekä kaiken lisäksi tästä toisestakin naisesta sekä miehestä itsestään. Se on aivan sama kuin naisella on toinen nainen tai mies tai toisia joita on kovinkin paljon. Niin reagointi on järjetöntä jos siinä on jokin syyllinen. Sillä se asia eikä tunne eikä saa mitään mittasuhteita eikä näkemystä jos ajatus kapenee "toinen nainen" asteelle.

Tuon heitän voi vain kirjoittaa toinen nainen!? Sillä juuri siksi he ilatuvat että jollakin toisella naisella olis imyös sama luulo päällä kuin itsellä. Joka onkin yleensä syntynyt siitä että hänellä on jo "toinen mies". Mutta parhaiten siitä selviää kun kertoo toiselle naiselle että sinun miehellä on toinen nainen. Ei tule julki mikään ja voi hoidattaa omaa sieluaan. Kyllä sen naien lisäksi mieskin voi oivaltaa miten selkeää tämä suhde toiminta on.

Edellä kerrottiin ydin, eli nainen ei usko "rakkautta" kuin että sitä tulisi kokoajan laittaa kuin mainoslehtisiä, pakolla postilaatikosta alas. Hei miehet rakastaa vaiojaan oikeasti ja siksi he eivät tarvitse tae koe sitä jatkuvaa sanallista esittämistä muuta kuin tuhlauksena sillä se se oikea rakastaminen on intiimi ja kahden välinen tunnetila ja kerrotaan toiselle joskus mutta miehet haluaa että nainen tunee ja kokee kolmenlaista osoitusta rakastamisesta. Siksi he toivovat ja ovat geeneissään siten rakentuneet että nainen itse oivaltaa ja hänellä tulisi olla viisautta aistia ja hyväksyä ne tekijät.

Ne ovat tyytyväisyys turvallisuuteen sosiaalinen ,luottamus joka ilmenee kunnioituksena, emotionaalinen eli läsnä olo ja tietoisuus. Noihin mihinkään ei tarvitse teatraalista sanahelinä esitystä. Ja jos mikäli niin olisi olisi miehen mielestä kerottua mutta ei toteutettua. Joka räksyttäisi , nalkuttaisi, kinastelisi, liihottelisi,unelmoisi,romnatisoisi naisen käskemänä ym,, eli alistamaan miestä.

Mielestäni naisen tulisi kunnnioittaa miehen keinoja olla mies rakkaudellisesti omilla keinoin ja ansaita siten se hyvinkinherkästi tuleva rakkauden osoitus kunhan hän on saanut ne perustarpeet kuntoon joiden olettaa naisen käsittävän ja ymmärtävän rakastamiseksi.

Se on selvää että, mies ei pysty eikä voi ilmaista toisen haluamalla tavalla juuri haluttuna aikana haluttua materiaali toimiessaan miehenä. Sama koskee naisiakin ja koska nainen innostaa toisen naisen vaikka mihin tekoihin kun sirkuttaa se ei päde miehiin kun arkirakastamisesta puhutaan.

Myös se jatkuva halutuksi tuleminen on outo odotus parisuhteissa sillä miksi ei realiteettinä voi hyväksyä että toinen inhottaa joskus mutta niin pitääkin. En miehenä odota että minua kokoajan palvottaisiin tai edes päivittäin, mutta totta ihmeessä odotan naiselta noita perusarvoasioiden osoittamista arvokkaina tekijöinä suhteelle. Silloin on nainenkin rakastamisen ansainnut ja myös saa uskollisuuden.

Nainen yleensä on suhtessa, epävarmempi, Tai se tulkitaan epävarmuudeksi koska he kyselevät enempi ja osoittaisivat tunteita enempi siis konkereettisesti ja useammin. Se ei mielestäni ole epävarmuutta eikä tai mitään negatiivista vaan se on minusta aitoa rikkautta ja naisessa oleva luotais ominaisuus.

Se on tarkoitettu miehille "kummastukseksi" ja naisille jotain aitoa tarkoitusta varten. Minusta miehen syyttäminen on järjestöntä siitä ettei he ole kuin "naiset" tunteiden ilmaisussa vaan nainen jos kuka tietää miten he rajoittaa tunteidensa ilmaisun juuri silloin osoitettavaksi kuin se heistä itsestä siltä tuntuu ja hyvin usein se siltä tuntuu mutta tunne ilmaius onkin enimmäkseen aivan muuta kuin rakkauden tai hellyyden osoitus.!

Miehen tunteet mielestäni on aiva samanlaiset kuin naisenkin eli niitä on, ne halutaan osoittaa, niistä ilahdutaan, ne hoitaa, mutta tuhoaakin, ne on pinnassa ne on syvällä, kadoksissa, ylipursuavia ym ym. Mutta vikaa ei ole ,, vaan vika on siinä että olemme ihmisiä. Oletan ja uskonkin että, mies tuntee samoin kuin nainenkin sitä huomioiduksi tulemisen tarvetta,hyväksyntää, hellyyttä, kosketusta , syliä, sanoja, niinkuin nainenkin.

Miehelle sanat rakkaus ja sen kertominen on iso asia. Niin luulisi sen olevan naisillekkin? Minustakin se mihenä kuluu mikäli sitä syydetään ympäriinsä. Naiselle on helppo sanoa se kun oikeasti rakastaa mutta se vaatii sen rakastamisen käsityksen tuntemista ja tietämistä mistä on kyse. Sillä se ei ole seksiä, ei ole suudelmia, ei ole intohimoa, ei ole jatkuvaa flirttiä. Se ainkin minulle on aivan muuta ja haluaisimpa rakastaa jotain oikeasti joka olisi puolisoni.

Mutta voin kertoa sen mikä on mielestäni rakkautta. Myös yksi on seikka joka yleensä jättää toisen "tyhjäksi" juuri silloin kun sitä eniten odottaa eteei niin käy. Sillä aina kun osoitat tekosanoja tunteista niin , ne meidän sisäinen eläin tunnistaa hetkessä, joksikin sivistyksen tuomaksi tuotteeksi, ja siksi kuuluu vain mutinaa. Meistä jokainen tietää mitä on se sydämmen oikea nurinkääntyminen rakastumisen hetkillä ja vielä ainakin vähän aikaa..

Eli ei laiteta renkaaseen ilmaa koska on jo tyhjentynyt. Minusta mikäli uskot omaan kykyyn rakastaa ja haluat sen ansaita niin se pitää riittää jokaiselle itselle. Vastakaikua tulee tai sitten ei mutta se on rakastamista jos voit ja kykenee hyvväksymään sen että toinenkin etsii ja kasvaa ja kehittyy vain toisen avulla löytämään rakastamisen taidon,, ja silloin tarvikkeita on haettava ja se voi olla yhtä muminaa pitkäänkin. Pahinta on että, alkaa tekemään itsekkäästi ja hylkää tai hakee toista mustasukkaisuudella jahtammaan itseään..

En ihmettele ettet tunne itseäsi seksikkääksi ym. Miehelle on kumminkin tärkeää että saa naisen tyytyväiseksi ja hyvälle mielelle.. Kun sulkee mielensä kipeiltä asioilta niin sulkee tunteensa muutenki jos miehelläs on jotain "kipupisteitä" mistä ei halua puhua ja mitkä yrittää unohtaa josta seuraa tunteettomuutta.

Sivullisena on helpompi sanoa mutta jos miehes ei suostu puhumaan näistä kipeistä asioista kanssasi niin kauanko kestät sitä, ei kuulosta kovin onnelliselta jos yrität olla ahdistamatta miestäsi ja itket yksin näitä asioita: Vettä ei kaipaa ennen kuin kaivo on kuiva. Kun naiselle näyttää tunteitaan ja puhuu hempeitä, hän seuraavan riidan aikana heittää ne jutut miehen kasvoille. Koettu on monesti ja todennut olen, että parempi olla vaan hiljainen suomalainen jurottaja. Oisko se perusjuntti sitten niinkuin me kaikki miehet.

Ruetaan seurustelemaan ja alussa kaikki on ihan ok, mut sit kun mennään pitemmälle niin se alkaa se eläminen vaan paremman puutteessa. Sä oot siinä vaan ja mies on siinä vaan ja etsii koko ajan parempaa. En tiedä onko miehen geeneissä semmoinen että se ei koskaan haluais tyytyä yhteen naiseen.

Se haluais koko ajan "parempaa". Vaikka se taitaa olla meiltä miehiltä silkkaa idiotismia kun ei se ruoho taida olla vihreämpää aidan toisella puolella. En vain tiedä onko sitä oikein mennä kertomaan, katoaa muuten jännite joka vaitonaisuudesta syntyy ja kaikki voivat hyvin Hehän poikansa lähinnä kasvattavat. Kyllä Suomen kouluilla ja kirkkoväärteillä on osansa kasvatuksessa.

Pojille opetetaan, ettö on epämiehekästä läyrytä tunteistaan. Taustalla on ilmeisesti seksikielteisyys. Vastakkaista sukupuolta kasvattajat opettavat Jumalan nimessä varomaan. Äitit voi olla pyhiä, mutta baikka he kasvattavat pojat vauvasta lasiksi, sen jälkeen kasvattajina toimivat maailma ja kolhut, joita tunnevammaiset uutta isää miestä taloon etsivät huonoitsetuntoiset möhkäleet etsivät Tästä on erinäisiä kokemuksia ja roppakaupalla, yhdellä jos toisella.

Äitejä esiin vetävät ovat itse lähinnä kykenemättömiä akkariepuja, jotka säälittävästi kateuttaan heittelevät syytöksiä, joilla voisivat oman riittämättömyytensä kippaamaan miesten niskaan.

Todella mies ei vedä edes hätäpäissään äiti-korttia hihastaan, sinulta se tuli heti kättelyssä, epäilen siis jotta edellisen kirjoittaja on nainen, joka ei miestä saa ellei pumpattavaa benistä itselleen osta. Sama nainen on kyllä heti suu vaahdossa ensitöikseen tyrmäämässä bordellit ja haukkumassa jotta pornofilmien naisnäyttelijät ovat oakotetut osaansa ja miehet on pahoja. Raakel Liekki viime vuonna kirjoittikin nettipäiväkirjassaan jotain, joka seinäruusujenkin olisi syytä lukea ja mennä peilin eteen.

Ihan turhaa tästä on yrittää vääntää sukupuoliasiaa, vaan aikaisempiin kirjoituksiin ja keskusteluihin nojaten, ei ole sukupuoli asia, jos suhteet tökkäävät, vaan se on yksilökysymys. Tiedän monia todella hyviä ihmisiä, naisia sekä miehiä, joilla ei ole tunnevammoja hiertämässä ihmissuhteitaan, mutta sitten on muutamia limanuljaskoja, joita ei kukaan huolisi pitkällä eikä lyhyellä kepillä koskeakaan, ja se vähemmistö sitten koetaa pilata kateuttaan kunnon ihmisten maineen.

Ukot yleensä pitävät mälyt mahoissaan, vaikka sattuisi ja kirvelisi, akat huutavat julki omaa " totuuttaan " vaikka netissä Ja heteroäijät ei jauha sontaa mistään tunteistaan. Tunteita osataan näyttää kun Suomi taistelee lätkäkullasta tai Kimi ttäjä ajaa paalupaikalle. Myöskin silloin kun muijalle pitää näyttää kaapin paikka.

Hempeä tunteilu sopii langanlaihoille homppeleille ja naisille. Jos nämä asiat on sinusta vaikea hyväksyä niin katsele kumppaniksesi hintahtavaa miestä tai ehkä jopa naista.

Mikä saatana teitä naisia vaivaa kun mies ei saa enää olla mies? Onko se sitä tasa-arvoa? Vedetäänkö me mekot päälle ja lähdetään shoppailemaan? Just sanoit sen mikä totta on. Helvata, ei mun tarvitse jonkun muijan mieliks olla kuin se toivoo Jos olis pakko lähteä shoppailemaan, en menisisi, jos olis pakko vetää jalkaan vaalean siniset housut kuten yks tonnikeijukainen esitti vasta ja alkaa pelleksi jonkun mieliksi, ei onnistu.

Aiva sama kuin tuossa jota kirjoitit, emmekö me muka saa olla kuten haluamme olla?

Panokaverin eli säännöllistä seksiä tutun kanssa ilman sitoumuksia haluaa moni muukin. Toimi näin — Ilmiö ei ole uusi, mutta viime vuosina se on saanut nimen ja siitä on helpompi puhua. Panokaverisuhteet ovat uskottua yleisempiä, sanoo seksuaaliviestinnän asiantuntija Elina Saarenmaa. Saarenmaa on tiettävästi ainoa Suomessa, joka on tutkinut ilmiötä.

Panokaverin lisäksi puhutaan vakipanoista ja kaveriseksistä. Yhdysvalloissa käytetään nimeä friends with benefits eli kaveri kaikilla herkuilla. Panokavereita ei ole vain pelimiehillä ja puumanaisilla, vaan ihan tavallisilla ihmisillä. Panokaverisuhde voi olla lyhyt tai pitkä, kepeä tai luja ja merkityksellinen. Seksi on hyvää, mutta siihen ei liity romanttisia tunteita, eikä yhteistä tulevaisuutta suunnitella. Jos he eivät löydä omaa rakasta, vakipano voi tyydyttää tarpeet, Saarenmaa kuvaa.

Seksi voi myös syventää hyvää kaveruutta. Ikä teki kaveriseksistä erilaista. Saarenmaa haastatteli tutkimuksessaan pariakymmentä 24—vuotiasta Suomesta ja Yhdysvalloista. Näin parannat seksuaalista älykkyyttäsi Kaksikymppisten suhteet olivat kevyimpiä, osa nuoruuden kokeiluja. Nelikymppisille ja sitä vanhemmille suhteet olivat syvällisempiä.

Peti­puuhien lisäksi toisen kanssa saatettiin jakaa harrastuksia ja käydä lounaalla ja elokuvissa. Silti seksikaveruudella on parasta ennen -päivämäärä. Suhteet eivät yleensä kestä pitkään.

Vakipano voi olla ratkaisu, jos ei halua sitoutua tai etsiä aina uutta seksiseuraa. Sek­suaaliterapeutti Anu Kinnunen kertoo, että seksi ystävän kanssa voi auttaa nauttimaan omasta kehosta uudella tavalla ja purkaa seksuaalisia estoja.

Eronnutta uusi seksikokemus voi lääkitä ja auttaa eteenpäin. Entä mitä tehdä, jos ihastuu ystäväänsä? Voiko ystävän kanssa nauttia seksistä ilman, että se pilaa välit?

Ei voi — tätä mieltä on 78 prosenttia Me Naisten ystävyyskyselyyn vastanneista. Loput 22 prosenttia ovat kuitenkin sitä mieltä, että jos kumpikin tietää, missä mennään, ystäväseksi on ok. Näin kyselyyn vastanneet naiset perustelivat kantaansa: Mieluummin hyvä ystävyys kuin huono pano. Useampi kerta tuhoaa täysin ystävyyden siinä muodossa kuin se omasta mielestäni kuuluu olla. Seksuaalinen vetovoima ei kuulu ystävyyteen. Moni sairastaa psoriasista tietämättään —. Psoriasista voi olla vaikea erottaa muista iho- ja nivelsairauksista.

Jenna Salo odotti oikeaa diagnoosia yli kymmenen vuotta. Kommentit Näytä lisää Kommentointi on päättynyt. Ylipainoisten pitäisi saada tulla tuntia myöhemmin töihin. Sisäministeriö suosittaa liputusta maanantaiksi: Suomen lippu täyttää vuotta.

Timo Soini plokissaan Irlannin aborttiäänestyksestä: Amerikkalaisvaltuuskunta tapasi pohjoiskorealaisia rajakylässä — presidenttien tapaamista valmistellaan yhä.

Sara Forsbergin rankka paluu Suomeen — ei yhtään keikkaa koko kesänä.

Saamme, silläjos joku haluaa muuksi muuttua, tehkööt sen, mutta mieluummin mies on oma ittensä kuin muijan mulkeroksi muokkaama muotipelle. Mieheni kanssa olemme olleet yhdessä jo 18 vuotta, mutta tunteista puhuminen on ollut vähäistä. Osansa siitä saa tietysti vaimokin uudelleen virinneen seksinnälän seurauksena. Parisuhde erikseen mutta paljonhan parisuhteessakin petetään jatkuvasti ja kuka sitä totuutta haluaa kertoa aviosiipalleen. Eikö rakkaus ole sitä, että haluaa toiselle hyvää. Jos mies vaatisi naiselta samaa, tulisi syyte henkisestä väkivallasta.

0 responses on “Pilluun pano suomi tunteet

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *